keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Ei valoa tunnelissa

Neljä kuukautta. Sen verran olen ollut työttömänä. Tämä aika ei ole todellakaan ollut mitään juhlaa. Päinvastoin, työnhaku neljän viime kuukauden aikana on ollut yhtä tuskaa.

Kun olen itse hakenut avoimia työpaikkoja, niin joka kerta minulle on (kuukauden jälkeen hakuajan umpeutumisesta) lähetetty se sama kiitosviesti. Useimmiten viestissä kerrotaan hakijoiden määrä ja tehtävään valittu henkilö. Pienin kiitosviesteissä näkemäni hakijamäärä oli 11 ja suurin 84. Useimmissa viesteissä näkemäni hakijamäärä oli 20-40 välillä. En ole ikinä nähnyt avointa työpaikkaa, jota ei olisi täytetty hakijoiden puutteen vuoksi.

Edellä mainitusta voi nähdä, että alani avoimia työpaikkoja on huomattavasti vähemmän kuin hakijoita. Tällä hakijoiden ja paikkojen epäsuhdalla työllistymiseni on hyvin epätodennäköistä. Ja se johtuu siitä, että alan työpaikkoja ei ole tarpeeksi. Kun menin kouluun, niin minulle luvattiin opintojen jälkeistä varmaa työllistymistä ja 3600 euron lähtöpalkkaa. Nytpäs tiedän, että kyseinen lupaus oli valhetta.

Saa nähdä jaksaako tätä työnhakua teeskennellä yhtään enempää, vai pitäisikö antaa kokonaan periksi.


Ei kommentteja:

Työttömyys päättyy

Pääsen rastittamaan kyseisen kohdan Kelan työttömyysajan ilmoitukseen. Sitkeän hakemisen jälkeen onnistuin viimeinkin saamaan työpaikan ja...